1) Aloita ja opi
Jos pohdit aloittamista ja tekeminen kiinnostaa, minulla on sinulle yksi neuvo: Aloita. Mikään määrä tällaisia kymmenen ohjeen listoja tai mediaoppikirjoja tai suunnittelua ja pähkäilyä ei korvaa sitä, että oikeasti alkaa toteuttaa podcastiaan. Et voi koskaan suunnitella kaikkea loppuun ja käytäntö opettaa sinua joka tapauksessa enemmän kuin mikään, mitä voit tehdä sitä ennen. Siis, aloita.
Ja kun olet aloittanut, opi tekemisestäsi. Mikä tuntuu toimivalta, mikä oli paperilla hyvä juttu, mutta käytännössä kuraa? Mihin suuntaan sisältöä kannattaa viedä? Muista, että et ole, ainakaan aluksi, tekemisissä miljoonan €uron tuotannon kanssa, eikä sinulla ole heti puolen miljoonan kuuntelijan yleisöä. Sinulla on hyvin aikaa kehittää sisältöäsi ja itseäsi. Voit muokata ja muuttaa kaikkea. Ole rehellinen itsellesi.
2) Näkökulma ja kohderyhmä
Ennen kuin aloitat (Olisiko tämän kohdan muuten pitänyt olla ykkönen tässä listassa? No, nyt se on kakkonen) pohdi tarkkaan aihettasi ja näkökulmaasi siihen. Usein käy niin, että tekijä ajattelee olevan parempi olla rajaamatta sisältöä liian tarkkaan, jotta ”on sitten aiheita, mistä ammentaa”, mutta neuvoni on tehdä juuri päinvastoin. Kavenna aihetta, kavenna näkökulmaa, mene syvälle aiheeseen. Podcastit eivät yleensä ole laajojen kohderyhmien ”yleisohjemia”, vaan ennemminkin kehittyvät pienempien, intohimoja herättävien aiheiden ympärille.
Totta kai on olemassa myös tunnetun ja suositun persoonan ympärille kehittyviä ohjelmia, mutta tällöin tullaan pitkälti samojen mekaniikkojen pariin, jotka ohjaavat yleisön käytöstä sosiaalisessa mediassa. Tällöin siis kiinnitytään persoonaan, ei aiheeseen ja sen mielenkiintoiseen käsittelyyn.
3) Aitous
Liittyen hieman edelliseen kohtaan: Vaikka kyseessä ei olisikaan fanitetun persoonan ympärille kehittyvä, hänestä kertova podcast, on tekijöiden persoonalla silti erittäin suuri merkitys onnistumiselle. Oma persoona kaikkine puolineen on välttämätöntä tuoda alastomana kuuntelijoiden saavutettavaksi. Kuuntelutilanne on intiimi, ja kuuntelija, ihminen, kiinnittyy toiseen ihmiseen. Ihminen tarjoaa samastumispintaa. Ihmisen kanssa voi olla samaa tai eri mieltä. Ihminen tekee virheitä, hakee sanoja ja kokoaa ajatuksiaan. Joutuu miettimään hetken silloin tällöin. On läsnä, toisin kuin kone tai viimeisen päälle leikattu ja tuotettu lopputulos.
Loppuun asti tuotetussa kliinisessä sisällössä ei ole virheitä. Ja se on sen suurin virhe. Aitous pesee sen aina sata-nolla. Joka ikinen kerta. Mieti tätä.
4) Äänenlaatu ja kuulokkeet
Kynnys podcastin starttaamiselle on hyvin matala, ja hyvä niin. Siltikin kehotan miettimään äänenlaatua hyvin tarkkaan ja tekemään kaikkensa äänenlaadun eteen. Jonkun mielestä kännykän mikrofonilla kaikuisessa huoneessa äänitetty podcast on aivan hyvä, mutta minä rohkenen olla reilusti eri mieltä.
Suurin osa podcasteista kuunnellaan tänä päivänä mobiililaitteella. Se tarkoittaa lähes poikkeuksetta kuulokkeilla kuuntelemista. Ja kuulokkeet ovat armottomat. Huono äänenlaatu korostuu kuulokkeilla kuunnellessa äärimmilleen ja tekee kuuntelukokemuksesta epämiellyttävän. Podcast ei kuulosta hyvältä eikä se anna tekijöistään vaikutelmaa, jossa ymmärretään audiomedian lainalaisuuksia tai arvostetaan kuulijaa niin paljon, että ollaan valmiita näkemään hieman vaivaakin.
Kunnollisia mikrofoneja saa nykyään hyvin edullisesti. Osa riittävät ominaisuudet sisältävistä leikkausohjelmista on ilmaiseksi netistä ladattavissa. Keinot kaiun poistamiseen ovat usein simppeleitä, esimerkiksi tila, jossa on paljon pehmeitä pintoja (paksuja mattoja, sohvia, verhoja jne.) toimii usein hyvin. Ja tällaisia tiloja on ihan kotitalouden välineillä suht helppo luoda. Vieraspatja mikrofonien ympärillä auttaa jo paljon.
Tai sitten voi käyttää oppikirjan vanhinta kikkaa ja äänittää joko paksun peiton alla tai paikallaan olevassa autossa ovet ja ikkunat kiinni.
5) Kesto
Usein kuulee kysyttävän: ”Mikä on hyvä kesto podcastille?”. Yhtä oikeaa vastausta ei varmaankaan ole, mutta käytäntö osoittaa podcastin olevan sisältömuotona ennemmin long formia kuin short formia. Tähän johtaa kaksi tärkeää syytä. Ensinnäkin kuuntelutilanne vaatii pidempiä sisältöjä. Kuuntelutilannehan on usein vaikka lenkki, tai autolla ajaminen. Teet jotain samaan aikaan silmilläsi, kun kuuntelet korvillasi podcastia. Ei siinä ole mahdollisuuttakaan jatkuvasti räplätä ja etsiä sisältöjä, vaan ennemmin mennä keskittyneesti yhden sisällön pariin melko pitkäksi aikaa. Toisekseen podcast-sisältöjen luonne on sellainen, että niissä on tarpeen usein mennä melko syvällekin valittuun aiheeseen, eikä se onnistu kahdessa ja puolessa minuutissa. Katso kohta 2.
Lisäksi on huomioitava, että podcast-sovelluksissa pääsee yleensä jatkamaan kuuntelua siitä, mihin on edellisen kerran jäänyt. Tekijän ei siis kannata turhaan pelätä sitä, ettei kuuntelija ehdi yhdessä kuuntelutilanteessa välttämättä kuunnella koko jaksoa.
6) Julkaisutahti
Säännöllisyys on homman ytimessä. Näemme hyvin omista tutkimuksistamme, ja myös Suplan datasta, että kuuntelutapahtumat toistuvat arkipäivisin hyvin samalla tavalla. Aamu on suosittua kuunteluaikaa, ja vielä hieman suositumpaa on iltapäivä. Kuuntelijat siis tulevat sisältöjen pariin säännöllisesti ja podcastien kuluttaminen onkin käyttötilanteisiin liittyvä tapa.
Tällöin on loogista opettaa kuluttaja kuuntelemaan omia sisältöjään säännöllisen tahdin mukaan. On suosittua julkaista uusi jakso aina kerran viikossa. Se on varsin toimiva tekniikka ja siten tyydytät yleisösi tarpeen saada uutta kulutettavaa, ja annat heille samalla aikaa kuluttaa edellisen viikon jakso. Näin yleisösi elää samaa tahtia kanssasi, ei jää jälkeen eikä toisaalta heitteille ilman sisältöäsi.
Jos julkaiset uuden jakson harvemmin tai epäsäännöllisesti, vaarantaa se kuulijasuhteesi, sillä kuuntelija on löytänyt tällä välin jotain muuta kuunneltavaa eikä välttämättä ole enää kiinnostunut sinun podcastistasi.
7) Jatkuva vai kausittainen
Entäs sitten podcast-sarjasi kesto? Onko sillä hyvä olla ”tuotantokausia” vai onko parempi julkaista jaksoja viikottain ennaltamäärittelemättömän ajan pitäen vain lyhyitä taukoja vaikka joululomien ja vastaavien aikaan? Usein sisältö määrittää tässä muodon. Jos teet vaikkapa podcast-sarjan otsikolla ”10 kaikkien aikojen suomalaista mäkihyppääjää” (olis muuten upee podi, saa pölliä), jossa yksi jakso käsittelee aina yhden mäkihyppääjän tarinan, on melko selvää, että sarjassa on 10 jaksoa ja that´s it. Jos taas teet vaikkapa ajankohtaisiin tapahtumiin liittyvää podcastia, on sarjan kestoa ehkä turha määritellä etukäteen.
Viitaten edelliseen kohtaan 6, myös tässä kohtaa tapakuuntelulla on merkitys. Jos sisältö ei määritä podcast-sarjasi jaksojen määrää, on parempi tehdä sitä säännöllisenä ja ilman etukäteen määriteltyä lopetusta.
8) Ota yleisö mukaan
Tämä lienee nykyään melko selvää useimmille tämänkin postauksen lukijoista, mutta silti: Yleisön sitouttaminen osaksi kokonaiskokemusta, parhaimmillaan jopa osaksi itse sisältöä, on vastaansanomattoman tärkeää. Sosiaalisen median peruslainalaisuudet pätevät tässäkin. Osa yleisöstä ei halua olla, eikä suostu jäämään, vain passiivisen vastaanottajan rooliin ja se on mahtava mahdollisuus podcastillesi! Ota yleisösi mukaan, saat heiltä tuoreita näkökulmia, palautetta ja ehdotuksia, kritiikkiä ja kiitoksiakin. Kaikki todella arvokasta ja motivoivaa kun kehität podcastiasi eteenpäin. Miksi ihmeessä kukaan jättäisi tämän mahdollisuuden käyttämättä?
9) Markkinoi ylpeydellä
Okei, olet julkaissut podcastisi, eli mitäs sitten? No sitten markkinoit sitä kaikin voimin ja kaikkialla. Kuuntelumäärän kasvattaminen ei todellakaan käy itsestään, vaan se on iso osa onnistumistasi, tai epäonnistumistasi, jos jätät tämän vaiheen väliin.
Onko sinulla seuraajia somessa? Kerro podistasi heille? Oletko osa jotain yhteisöä tai foorumia? Heidän pitää kuulla podistasi. Onko olemassa paikka, jossa käydään keskustelua podcastisi aiheen ympärillä? Löydä se ja kerro sisällöstäsi heille.
Muista myös pyytää apuja ensimmäisiltä faneiltasi podcastissasi. Jos he pitävät sisällöstäsi, he ovat parhaita puolestapuhujiasi ja haluavat auttaa sinua saamaan lisää kuuntelijoita.
10) Ole kärsivällinen ja pysy pelissä
Yksi tärkeimmistä neuvoista on jätetty viimeiseksi. Podcasteissa on harvoin pikavoittoja. Onnistuminen vaatii johdonmukaista ja periksiantamatonta työtä, vaikka suuri suosio ei aivan ensimmäisten jaksojen jälkeen olisikaan sinua vielä kohdannut. Pysy pelissä. Kehitä sisältöäsi. Markkinoi sitä. Pyydä apua yleisöltäsi ja muilta. Jos sisältösi on kultaa, yleisö löytää sinne lopulta, mutta usein se vaatii kärsivällisyyttä. Podcastien maailma ei ole luovuttajille.
Artikkeli on alunperin julkaistu Nelonen Median blogialustalla, Totalaudio.fi:ssä.